25. helmikuuta 2018

Viime päivien kuulumisia

Vähän viime päivien kuulumissii tähän väliin. Myö ollaan suunniteltu lomareissua M:n ja meijän kaveripariskunnan kanssa. M sai töistä lomaa miun hiihtolomaviikolle, ja päätettiin et lähettään pienelle lomamatkalle. On harvinaista, että meillä on samaan aikkaan loma, joten tästä täyttyy ottaa ilo irti. Mennään Ruotsin laivalle ja ollaan Tukholmassa hotellissa yksi yö. En oo käyny vielä Ruotsissa ja sinne oon jo pidempään mieluillu, joten ootan innolla! Vaikka kysseiseen lomaan onkin vielä reilu viikko aikkaa, oon jo alkanu miettimään mitä vaatteita ottaisin mukkaan jne. En kyllä kestä, tää on niin tämän vuoden kohokohta tai ainakki yksi niistä!


On vähän haastavaa kirjoittaa tällaista kuulumispostausta, kun mieli on ollut niin maassa etten oikkeastaan ees muista viikostani mittään. Mutta yritän kuitenkin. Ihan vaan siksi, että en halluu ylläpitää kiiltokuvamaista blogia, vaan kertoo myös niistä elämän varjopuolista. Säät on ollu kylmiä (mutta hienoja), ja oon kauhistellu päivisin paljasnilkkaisia nuoria ja iltapäivisin kaatunu sänkyyn ahdistuksen väsyttämänä. Vaihdoin muuten miun talvitakin tuohon lämpimämpään versioon, joka näkkyy tuossa ylläolevassa kuvassa. Näillä pakkasilla ei tarkenekkaan ihan missä takissa vaan...

Oon paennut murheitani Syke maratooneihin, kattonu koosteita olympialaisista, tehny vähän kirjallisia koulujuttuja kotona, käyny valokuvaamassa ulkona, pitäny kotia kunnossa ja murehtinu enemmän kun laki sallii.


Miun koulunkäynti on vähän kärsiny nyt tuon ahdistuksen takia. Oon hyvä pakottamaan itteni asioihin, esimerkiksi olemmaan koulussa pahasta olosta huolimatta. Mutta jossain vaiheessa se seinä tullee miullakin vastaan... Kun ahdistus mennee tiettyyn pisteeseen niin siinäpä ei sitten omat päätökset ennää autakkaan. Ihan sama kuinka paljon oot päättäny olla koulussa, niin sillon kun on pakko päästä pois, sillon on pakko päästä pois. Oon silti yrittäny tsempata, ja ajatella että uusi päivä on aina uusi päivä, eikä ne samat asiat välttämättä toistu seuraavana päivänä. Tää ahdistus on saanu miut todella, todella väsyneeksi ja tuntuu huvittavalta nukkua koko ajan samalla kun aurinko niin ihanasti paistaa...

Farkkukangas

Lauantaina näin miun ystävää keskustassa. Käytiin asioilla ja Amarillossa. Oli tosi kiva käyvä ulkona syömässä, vähän vaihtelluu tähän elämmään. Mentiin sitten iltapäivästä vielä ystävän kottiin jatkamaan maailman parannusta. Ihannaa, olin niin tämän tarpeessa <3 Mitä mie oikkeen tekisin ilman ystäviä. Tulisin varmaan hulluksi, jo en sais purkaa kaikkii niitä huolia ja murheita ulos. Kiitos tuhannesti, että ootte <3

Ravintola

Toivottavasti ensi viikolla olo alkais korjaantumaan normaalimmaksi. Mutta viimeistään hiihtolomalla maisemanvaihdos piristää. Samoin kauniit tulppaanit, jotka ostin toissapäivänä kottiin. Niin, ja tuo ihana aurinko ja päivien kirkkaus. Pohjalta on suunta vain ylöspäin, vai miten se meni.

8 kommenttia:

  1. Mille laivalle ootte menossa?
    Helsingistä vai Turusta?
    Minä päivänä, ku mekin lähetään sillä samalla viikolla Ruotsin laivalle.

    VastaaPoista
  2. Sillon maanantaina 5. päivä ja Helsingistä :) En muista tähän hätään laivaa. Ai työ ootte kanssa lähössä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai te lähette silloin.
      Joo ollaan 6.3-8.3, mutta me ollaan yötä laivalla.

      Poista
    2. Nonni, kivaa reissua teille :) Lähettekö kahdestaan?

      Poista
    3. Kivaa reissuu teillekin :)
      Lähetään kahestaan, vähän kahen keskeistä aikaa ilman eläimiä.

      Poista
  3. Moikka!
    Mukavaa reissua. Matkat kavereiden kanssa on kyllä kivoja :)

    Olisi muuten kiva jos tekisit blogiin päivityksen mitä sulla tulee matkalle mukaan ja mitkä on niitä must have juttuja reissuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tekkee kyllä niin hyvää hetkeksi vaihtaa maisemaa! Ja tosi hyvä postausidea, kiva kun ehdotit! :)

      Poista

Otan mielelläni vastaan rakentavaa palautetta, mutta asiatonta tai tylyä tekstiä en edes julkaise. Kiitos, että kommentoit! :)